Tiesitkö, että auringonpimennys on nähtävissä satakunta kilometriä leveällä kaistaleella, ja parhaiten sen kokee, jos laittautuu oikeaan aikaan kaistaleen keskelle?
– Mitä lähemmäs tullaan keskusta, sitä pidemmän aikaa pimennys on nähtävissä. Olen havainnut, että on kätevää jäädä alueen ulkopuolelle odottamaan ja mennä juuri ennen h-hetkeä bussilla juuri siihen keskelle. Näin voidaan reagoida paremmin mahdollisesti pimennysalueella oleviin pilviin, jotka peittäisivät näkymän taakseen, tiedetoimittaja ja matkanjärjestäjä Jari Mäkinen sanoo. Toissa vuonna Jari järjesti yhdessä Kon-Tikin kanssa matkan USA:han katsomaan täydellistä auringonpimennystä. Asiat eivät menneet siellä aivan suunnitellusti, vaan vielä vähän paremmin.
– Yövyimme Salt Lake Cityssä, ja aamulla aikaisin lähdimme bussilla pohjoiseen pimennysvyöhykkeelle. Utahissa teitä ei ole ihan joka puolella, mutta pääsimme hyvään paikkaan aivan vyöhykkeen keskilinjalle. Paikallinen kylä oli järjestänyt pimennysjuhlan ja kyläläiset olivat innoissaan, kun saavuimme paikalle – juhla oli kuin meille järjestetty. Jari sanoo, että täydellinen auringonpimennys on yksi upeimmista luonnonilmiöistä.
– Se, kun Aurinko pimenee kesken kaiken, tuntuu lähes yliluonnolliselta – etenkin kun tietää, että sen voi laskea erittäin tarkasti keston suhteen, mutta emme tiedä koskaan miltä korona näyttää ja onko protuberansseja (toim. huom. Auringosta nousevia kaasupurkauksia) näkyvissä.
Reilut kymmenen vuotta sitten Jari muutti Hollantiin ja meni töihin Euroopan Avaruusjärjestöön. Sieltä matka jatkui Ranskaan Bordeaux’hon, jossa hän on asunut viimeiset kuusi vuotta. Matkat ovat pieni osa Jarin työsarkaa, varsinainen työ on tiedetoimittajana. Hän tekee tiedotustyötä ajoittain myös Suomessa. – Viime vuonna kiersin avaruusrekan kanssa Suomea. Oli kiva tavata ihmisiä ja höpöttää avaruudesta ja tieteestä.
Ensimmäiset matkaopaskeikkansa Jari teki Tähdet ja avaruus -lehden lukijamatkoilla 90-luvun lopussa. Ensimmäinen matka Kon-Tikin kanssa suuntautui tiedetoimittajien kanssa Etelä-Afrikkaan. Siellä tutustuttiin Sutherlandin observatorioalueeseen, mutta myös townshipeihin ja koloniaaliseen historiaan.
– Matkojen sisältö ei saa olla pelkkää luonnontiedettä. Esimerkiksi auringonpimennysmatkoilla on muutakin nähtävää, ettei tarvitse matkustaa maailman toiselle puolella niiden muutaman minuutin vuoksi, kun Aurinko pimenee. Vaikka olisi se kyllä sen väärti.
Jarin tiedematkoilla tutustutaan myös ei-niin-tieteellisiin kohteisiin. Esimerkiksi Amerikan-matkalla piipahdettiin myös Las Vegasissa ja Grand Canyonilla. – Esimerkiksi kauniiseen maisemaan voi sekoittaa paljon tiedettä ja tekniikkaa ilman, että sitä alleviivaa. Grand Canyonin kaltaisia paikkoja voi tulla ihastelemaan, mutta kun kuulee alueen geologisen historian, miksi ne ovat sellaisia, se nostaa kokemuksen uudelle tasolle.
Ja sillä, miten asioita kerrotaan, on suuri merkitys. Jari on puhetyöläinen ja hyvä esiintyjä, jonka on helppo kertoa mielenkiintoisesti aiheesta kuin aiheesta. Hän on tehnyt pitkään tiedeohjelmia radioon ja televisioon. Parhaiten hänet tunnetaan television Prisma-ohjelmasta, jota hän juonsi 1990-luvun puolivälistä vuoteen 2009. Radioon hän tekee edelleen Tiedeykkönen-ohjelmaa. Jarin matkoja ei ole selvästikään suunnattu vain tieteestä kiinnostuneille.
– Tällaiset matkat ovat paikallaan henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita ympäristöstään ja haluavat laajentaa maailmankuvaansa muutenkin kuin maantieteellisesti. Periaatteessahan kaikki paikat ovat täynnä tiedettä – vaikka K-kauppa, jos katsoo tieteestä kiinnostuneen ihmisen lasien läpi.
Jari Mäkinen on Ranskassa asuva tiedetoimittaja, joka on kiinnostunut maailmasta ja avaruudesta. Hän on valmis matkustamaan maailman toiselle puolelle kokeakseen muutaman minuutin, jolloin Aurinko pimenee. Jari on vienyt useita ryhmiä erikoismatkoille Kon-Tikin avulla. Jari ylläpitää yhdessä kollegansa Markus Hotakaisen kanssa tieteeseen erikoistunutta tiedetuubi.fi -sivustoa, jonne on koottu kaikenlaista jännää tietoa tieteestä ja vähän sen ohikin.
