Madagaskarin luonto on sen eristäytyneisyyden vuoksi ainutlaatuinen. Saaren itärannikko on rehevää kuivahkoa metsämaata, kosteita sademetsiä löytyy puolestaan koillisosasta. Suurin osa Madagaskarin eläin- ja kasvilajeista elää näissä sademetsissä. Länsipuoli saarta on kuivaa savannia. Hauska ja erikoinen baobab eli apinanleipäpuu kasvaa 2 – 25 metrin korkuiseksi ja sen läpimitta voi olla jopa 7 metriä. Baobabissa ei ole vuosirenkaita mutta vanhimmat on arvioitu jopa 6000 vuoden ikäisiksi. Puun hedelmät ovat hyvänmakuisia ja terveellisiä.

Madagaskarin historia alkoi jo 160 miljoonaa vuotta sitten, jolloin Madagaskar irtosi Afrikasta ja alkoi kaikessa rauhassa kehittyä omaan suuntaansa. Madagaskaria kutsutaan toisinaan kahdeksanneksi mantereeksi, sillä niin paljon se poikkeaa kaikesta totutusta. Jopa saaren linnuista 65 % elää ainoastaan täällä eivätkä ne lähde muuttomatkalle.

Parhaiten kaikista Madagaskarin eläimistä tunnetaan varmasti puoliapinat. Näitä makimaisen oloisia hellyttäviä puoliapinoita on peräti 50 eri lajia vaihdellen elegantista metsien akrobaatista sifakasta omaperäiseen aye-aye puoliapinaan.

Suurin osa Madagaskarin kasvi- ja eläinlajeista ovat endiimisiä eli sellaisia, joita ei tavata missään muualla. Ennen kuin ihmiset asuttivat saaren täällä tavattiin mm. norsulintuja ja madagaskarinvirtahepoja.  Nykyisin saarella elää suurin osa maailman kaikista kameleonteista, jättiläismaakilpikonnia, hauskoja puoliapinoita ja niitä syövä petoeläin fossa.

Madagaskarin linnut ovat aivan oma lukunsa, eikä lintujen nimeäjillä ole ollut vaikeuksia lajinimiä keksiessään: laitetaan vain eteen ”Madagascar” niin hyvä tulee. Tässä alkajaisiksi: Madagascar Teal, Madagascar Grebe, Madagascar Kestrel, Madagascar Rail, Madagascar Snipe, Madagascar Kingfisher, Madagascar Starling, Madagascar Wagtail jne. Yhteensä Madagascar-alkuisia nimiä on 34.

Päivä 1

Matkapäivä

Päivät 2 – 5

Mantadian kansallispuisto ja Andasibe-Perinet sijaitsevat itäisellä sademetsävyöhykkeellä. Mantadia on kuulu Ground-Rollereista, ja yritetään löytää Pitta-like-, Rufous-headed-, Short-legged-, ja Scaly Ground-Rollerit. Muita lajeja ovat mm. Madagascar Flufftail, Madagascar Blue-Pigeon, Madagascar Pygmy-Kingfisher ja Madagascar Starling. Perinetin metsäisiltä kukkuloilta etsitään Red-breasted, Red-fronted ja Blue Coua sekä säkenöivä Velvet Asity ja erikoinen, kiipeilevä Nuthatch Vanga.

Tunnetuin Madagaskarin makeista on Indri, laulava maki. Muita Perinetin erikoisia makeja ovat Eastern Woolly Lemur, Crossley’s Dwarf Lemur ja kääpiömäinen Goodman’s Mouse Lemur. Makeja voit koettaa nähdä yöllisillä kävelyillä. Perinet on myös kuulu kirkasvärisistä sammakoista, kameleonteista ja gekoista. Yöpyminen Vakona Forest Lodge.

Päivät 6 – 9

Varhaisen aamiaisen jälkeen suunnataan Tanaan. Berenty on yksityinen suojelualue jossa tutustutaan paitsi isoon valikoimaan makeja, myös erikoisiin lintuihin. Toivelistalla ovat niin Giant Coua kuin Torotoroka Scops Owl ja White-browed Owl. Muita alueen toivelintuja Madagascar Cuckoo-hawk, Madagascar Sparrowhawk, Hook-billed Vanga ja Madagascar Sandgrouse. Berentyn galleriametsät tarjoavat viileän varjon polttavalta auringolta kun kuljetaan suojelualueen poluilla. Berentyn makeista tunnetuin lienee Dancing Sifaka Lemur, joka on toivelistalla hyvin korkealla! Tutustutaan myös Anjapolon piikkikasvimetsään, jonka lajistossa on omat erikoisuutensa, kuten Grey Lovebird ja Running Coua. 

Päivät 10 – 11

Fort Dauphin-Toliara-Ifaty. Aamiaisen jälkeen lennetään Toliaraan ja jatketaan bussilla Ifatyyn. Itaty on tunnettu piikkipuita kasvavista metsistään. Lajisto ja maisemat ovat Madagaskarin puitteissakin poikkeuksellisia kaktusmaisine kasveineen ja pulleine baobab-puineen. Ensimmäisenä aamuna etsitään puoliautiomaan erikoisuuksia, kuten Running Couaa, Thamnornis Warbleria ja Lafresnaye’s Vangaa. Vaikeammin löydettäviä toivelajeja ovat Sickle-billed Vanga, Sub-desert Mesitti ja elegantti Long-tailed Ground-Roller. Ifatyn ympäristössä nähdään myös joitakin yleisiä endeemejä, kuten Madagascar Bee-eater, Madagascar Lark ja Madagascar Cisticola.

Päivä 12

Ifaty – Toliara – Ranohira. Aamiaisen jälkeen suunnataan Andataboon, hyvin kuivaan ja karuun elinympäristöön, jossa kohdelajeina ovat mm. Verreaux’s Coua ja Red-shouldered Vanga, laji joka löydettiin vasta 90-luvulla. Matka jatkuu halki savannin ja pensaikkomaan, jotka ovat saaren eteläosan tyypillistä maisemaa. Zombitsen kansallispuistossa pysähdytään jaloittelemaan ja koetetaan löytää alueen erikoinen linyu, Appert’s Greenbulin. Appert´s Greenbul (suomeksi tulearantetraka), jota tavataan vain kolmelta erilliseltä metsäalueelta, mutta Zombitse on paras paikka lajin näkemiseen. Muita lajeja tässä kuivassa metsässä ovat mm. Giant Coua, Madagascar Cuckoo Roller ja Rufous Vanga. Iltapäivällä saavutaan Ranohiraan (Isalo) joka on kuulu hiekkakivikallioistaan ja kosteista jokivarsimetsistään.

Päivä 13

Ranohira (Isalo) – Ranomafana. Aamuretken jälkeen päivästä suurin osa kuluu matkustamiseen kun siirrytään Isalosta saaren keskiylängön yli itäisen sademetsävyön alueelle, Ranomafanan kansallispuistoon. Päivän aikana koetetaan löytää Madagascar Partridge ja jos onni on todella myötä, myös harvinainen suohaukka, Reunion Harrier.

Päivä 14

Ranomafanan kansallispuisto. Retkeillään poluilla ja teillä ja koetetaan löytää “keskikorkeuksien” erikoisuuksia, joista suurin osa on endeemejä: Brown Mesite, Henst’s Goshawk, Pollen’s Vanga ja Yellow-browed Oxylabes. Suunnataan myös ylemmäs, Vohipararan alueelle, josta etsitään hyvin paikallista lintua, Yellow-bellied Sunbird Asity. Tältä alueelta on myös löydettävissä Cryptic Warbler, joka piilotteli täällä tieteellistä kuvausta 90-luvulle asti, ennen kuin se keksittiin. Ranomafanan kosteikoilla on mahdollisuus nähdä myös Meller’s Duck, Madagascar Snipe ja Gray Emutail. Ranomafanassa on 12 lajia makeja – koetetaan nähdä niistä edes muutama.

Päivä 15

Ranomafana – Antsirabe – Tana. Aamiaisen jälkeen ajetaan Antsiraben kaupungin kautta Tanaan, josta lento kotiin.

Päivä 16

Saapuminen Helsinkiin.