Belgian keskeinen sijainti Saksan ja Ranskan välissä on houkutellut valloittajia antiikin Rooman ajoista lähtien. Aluetta ovat hallinneet niin Kaarle Suuri kuin Habsburgitkin. Belgia itsenäistyi 1800-luvulla ja sillä oli siirtomaita Afrikassa. Maailmansotien jälkeen Belgia oli perustamassa NATOa ja Euroopan unionia. Maa jakautuu kolmeen maantieteelliseen osaan: rannikko, keskitasanko ja Ardennit. Rannikolle ovat tyypillisiä hiekkadyynit, keskustasanko on tasaista ja hedelmällistä aluetta, jota halkoo kastelukanavaverkosto ja Ardennien vuoristo on metsäistä ja vuoristoista seutua. Tosin korkein huippu on vain 694 metrin korkuinen.

Maa jakautuu kahteen kielialueeseen. Luoteisosan Flanderiin, jossa puhutaan flaamin kieltä ja etelän ranskankieliseen Valloniaan. Kielikiistat ovatkin maassa tuttuja. Euroopan Unionin keskipisteenä Belgian tapahtumia seurataan kiinnostuneena ympäri maailmaa. Politiikan polttopiste tarjoaa toki paljon muutakin.

Parhaiten Belgia tunnetaan herkullisesta suklaasta; Käsintehdyt konvehdit ovat suussa sulavia ja suklaapuoteja on kaikkialla. Ruokakulttuuri on saanut paljon vaikutteita muualta Euroopasta. Kala ja äyriäiset ovat suosittuja. Ainakin kerran Belgian matkalla on maistettava Moules et frites – simpukoita ja ranskalaisia.

Keskiaikainen Brugge hurmaa romantiikalla, silloilla ja kanaaleilla. Sitä pidetään maan kauneimpana kaupunkina. Belgian rennoin kaupunki on eittämättä Antwerpen. Nuorekas kaupunki keskittyy taiteeseen, muotiin ja arkkitehtuuriin. Tärkein kaikista on kuitenkin itseoikeutetusti Bryssel.