Uusi-Seelanti on meistä katsoen tarkalleen toisella puolella maapalloa. Matka satujen saarelle on pitkä. Sormusten herrasta tutussa saarivaltiossa Tasmanian meren ja Tyynenmeren välissä ei tunneta lähes ollenkaan luokka- tai rotueroja. Maa palkitsee vierailijansa runsaudensarvella; kaupunkeja, aarniometsiä, jäätiköitä, hienoja hiekkarantoja, trooppisia maisemia ja maorien värittämää vanhaa kulttuuria.
Räätälöimme ryhmällesi sopivan ohjelman toiveidenne mukaan.
Uskomattoman kauniiden maisemien ja hyvän tieverkon ansiosta Uusi-Seelanti on mainio paikka tutkimusretkille.
Maa jakautuu Pohjois- ja Eteläsaarelle. Sen 3,6 miljoonasta asukkaasta n. 70 % asuu Pohjoissaarella, jossa myös pääkaupunki Wellington sijaitsee. Suurin kaupunki ja liikemaailman keskus on Auckland – kooltaan noin kaksi kertaa Helsingin kokoinen. Uuden-Seelannin asukkaista noin 350 000 on alkuperäiskansan, maorien, jälkeläisiä. Maoriheimot asuvat pohjoissaarella, jonne on tullut paljon siirtolaisia Polynesian eri saarilta ja Aasiasta. Pohjoissaaren kaupunkien yleisilme onkin hyvin värikäs eri rotujen ja kulttuurien sulautuessa rauhanomaisesti toisiinsa. Eteläsaaren miljoonan ihmisen asujaimisto on pääosaltaan eurooppalaisten siirtolaisten jälkeläisiä kolmannessa tai neljännessä polvessa. Eteläsaari on saanut lisänimen ”Jadesaari” laajoista vihreistä niityistään johtuen.
Uusi-Seelanti on kuuluisa lampaistaan ja kiivi-hedelmistään, kuten myös kiivilinnustaan – uusiseelantilaiset kutsuvatkin itseään kiweiksi.